Aatteita ja tapahtumia

Taas on tässä vierähtänyt vähän turhan monta kuukautta kirjottelujen välissä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Ihan hassua aatella että on vaan n. kolme ja puoli kuukautta jäljellä. Aika kyllä menee ihan liian nopeasti. Odotan toki innolla että saan palata Suomeen, mutta se että vaihtovuosi on sen jälkeen lopullisesti ohi, on ihan järkyttävä ajatus. Alussa tuntui ettei tämä millään tulisi loppumaan ja kun moni asia menikin aikalailla päin mäntyä, koti-ikäväkin kasvoi. Uuden vuoden jälkeen tiettyjen asioiden vaihtuessa elämä alkoi pikku hiljaa helpottamaan. Huomasin kuinka paljon pienet kommentit muilta vaikuttivat sekä hyvin positiivisesti että negatiivisesti. Jotkut päivät ovat tosi rankkoja eikä haluisi tehdä muuta kuin jäädä sängynpohjalle makaamaan ottamatta mitään kontaktia ulkomaailmaan, mutta jotkut päivät ovat taasen täysiä vastakohtia. Ei tee mieli muuta kuin hymyillä ja tanssia ympäriinsä. En kuitenkaan sanoisi että vaihtovuosi olisi elämäni rankin vuosi. Onhan se toki todella rankkaa joskus, ja voin sanoa tämän vain omalta osalta, ehkä jollekin se onkin niin. 

Nyt sitten hieman tapahtumia:

Viime blogipostauksen jälkeen olin Erfurtissa Rotexien järjestämässä viikonlopunvietossa, jossa näin viimestä kertaa mun oldieita. Sinä torstaina mentiin hyvästelemään Frankfurtin lentokentälle mun klubin oldie Uudesta-Seelannista. Tämän jälkeen meillä oli toinen orientaatio jossa tapasin osan meidän "pikku"-newbieistä ja sitten kaikki meidän piiristä lähtevät outboundit. Meillä oli myös kielitesti, josta sain toiseksi parhaimman tuloksen. Orientaatiot ovat ainoat pakolliset tapaamiset vaihtarille, mutta ne ovat kuitenkin äärettömän kivoja. Pääset näkemään kavereitasi ja jos on huolia tai ongelmia, kertomaan ne Rotexille tai Rotarylle.

Outboundit, inboundit ja Rotex 

Suomi ja Taiwan

Seuraavana isona tapahtumana tulikin Fasching (karnevaalit). Ihmiset pukeutuvat erilaisiin hauskoihin pukuihin, joskus ryhmissä, mutta myös yksin. Tähän liittyy tottakai hieman (lue: paljon) alkoholia. Kadut täyttyy koristelluilla vaunuilla/autoilla ja karkkia/popcornia/sipsejä heitellään sitten ns. katsojille ja soitetaan musiikkia niin lujaa kuin vain pystyy.

Kävin ystävänpäivänä ensimmäistä kertaa Frankfurtissa. Frankfurthan ei kovin vanhan näköinen kaupunki ole, koska se tuhoutui toisessa maailmansodassa, mutta nautin sen kaupunkiudesta ja pilvenpiirtäjistä. Kyllä sieltä myös hieman vanhaa kaupunkiakin löytyy, joka on täyttä turistialuetta, mutta myös hyvin kaunista aluetta.

Käytiin katsomassa myös kuuluista patsasta "Bulle und Bär" eli härkä ja karhu. Sain myös ystävänpäivän kunniaksi ruusun tuntemattomalta.

Pääsin myös tapaamaan Nürnbergiin Rotaryn maailman presidenttiä Sri Lankasta. Presidentin minulta kysyessä mistä tulen, en ole vieläkään varma tietääkö hän missä Suomi on, toivon ainakin niin. 

Nyt vielä niille jotka suunnittelee vaihtoon lähtöä: Se on vain yksi vuosi, ota riski ja nauti, se tosiaan menee nopeasti. Itse en meinannut millään uskoa kun tämä kerrottiin mulle. "Ei, eihän vuosi nyt niin nopeasti voi mennä." ja tässä sitä nyt sitten ollaan.. En ole itse missään vaiheessa katunut vaihtoon lähtemistä ja tulen kaipaamaan monia ihania ihmisiä ketkä olen täällä oppinut tuntemaan.


Seuraavaan kertaan (joka toivottavasti on pikemmin kun tällä kerralla heh)
-Valma

Schon fast drei Monate hier!

Taas on kulunut huomattavasti yli kuukausi siitä kun viimeksi kirjotin tänne jotakin. Ihan älyttömästi asioita on tapahtunut tänä aikana ja toivon että muistan ainakin suurimman osan. (Koitan muistaa kirjoittaa useammin tänne)

Syyskuun vikana viikonloppuna mulla oli orientaatio Rothenburgissa mun piirin Rotary-vaihtarien kanssa. Oli ihanan rentouttavaa tajuta ettei se kavereiden saaminen olekaan niin vaikeeta. Vaihtarit ovat ihan älyttömän kivaa porukkaa ja voit puhua lähes kelle vaan ja keskustelua pystyy pitämään yllä kauan.
Perjantaina matkattiin mun klubin kahden muun vaihtarin kanssa paikan päälle ja ensimmäinen asia mitä sieltä saatiin oli tarralaput jossa luki meidän nimet, klubi ja kotimaa. Mulla sitten luki siinä lapussa "Russland"... "Kyllä minä mieleni niin pahoitin.." Leiri itsessään oli huikea ja tutustuin moneen upeaan ihmiseen.
Meidän piiri on todella pieni, vaihtareita täällä on vain n. 15 joten kaikki tullaan toimeen todella hyvin. Vaihtarit jakautuu kahteen osaan: "oldiet" ja "newbiet". Mun oldiet ovat siis tulleet tänne jo tammikuun aikoihin ja lähtevät jo pian. Kun kaikki oldiet on lähtenyt, newbieistä, jotka ovat tulleet syksyllä, tulee oldieita. Olikohan tarpeeksi sekavasti selitetty. Eli oon newbie enää vain alle pari kuukautta ja sitten uudet vaihtarit tulevat jälleen. Wuhuu! Tottakai mulle tulee ikävä mun oldieita mutta on aina mukava tavata uusia vaihtareita.

Lokakuun alussa pidin mun esitelmän Suomesta saksaksi. Ohhoh. Kai se ihan hyvin meni mutta paremminkin olis voinut mennä. Senoissa menin hieman sakaisin, mut virheistä oppii. Kieli siis tosiaan alkaa sujumaan melko hyvin näin kahden kuukauden jälkeen. Mulla vaan on se vaihe että huomaan omat virheet jo aika hyvin niin oon välillä mielummin puhumatta koska ne häiritsee paljon. Ei mulla täällä ensimmäisessä perheessä oo  muuta vaihtoehtoa kun puhua väkisin sitä saksaa, koska enkku ei taas heiltä suju ollenkaan.

Oon tosiaan alottanut täällä orkesterissa soiton ja jalkapallon. Välillä huonojen kulkuyhteyksien takia ei harjoituksiin pääseminen onnistuu mut tärkeintä on että pääsen edes joskus ja ylläpidän taitoja. Futisjoukkueeseen oon vuoden liian vanha, joten peleihin osallistuminen ei onnistu, mutta harkoissa käynti on riittävää mulle täksi vuodeksi. Tottakai haluisin pelata, mutta kaikkea ei voi saada mitä haluaa.

Kävin Allgäussa lokakuun lopussa mun counsellorien ja kahen muun vaihtarin kanssa. Siis Saksan eteläisin paikka. Käytiin Neuschwansteinissa ja Oberstdorfissa katsomassa hyppyrimäkeä. (Bongasin suomalaisia nimiäkin sieltä) Päästiin viimesenä aamuna kuuntelemaan Alppien juurella alppitorvien soidessa. Kauheasti kerrottavaa ei mulla oo, koska lähinnä vain upeat vuoret jäivät mieleen päällimmäisenä. Suosittelen kuitenkin kovasti sinne matkustamista, ihan kuin olisi ollut sadussa.

Marraskuun alussa olin Rotaryn reissulla Ranskassa. Voin sanoo että oli paras viikko mun vaihtovuodessa tähän mennessä. Keskiviikko aamulla puoli kymmenen lähdettiin kaverin kanssa junalla kohti Berliiniä. Saavuttiin puol neljä päärautatieasemalle ja suunnistettiin S-Bahn: illa Itärautatieasemalle. Viistoistatuntinen matka jatkui busseilla kohti Pariisia kello viisi kun kaikki n. yhdeksänkymmentä vaihtaria oli saatu tungettua kahteen bussiin. En oo muuten varmaan koskaan nukkunut niin huonosti, koska bussi ei oo niin hyvä paikka nukkua, varsinkaan kun siihen ei ole tilaa. Torstai aamuna saavuttiin Pariisiin ja ilman hotelliin asettautumista jatkettiin matkaa Louvreen. Käytiin myös tässä tunnetussa maamerkissä Eiffel-tornissa. Mulla oli hieman ennakkoluuloja sitä kohden, kun kaikki aina hehkuttaa kuinka hieno se on. "Ei se nyt niin hieno voi olla", oli mun ajatuksissa. Kun saavuttiin Eiffelin juurelle, en voinut muuta sanoa kun "Wau!"
Meillä oli Pariisissa aikaa kolme kokonaista päivää ja ehdittiin näkemään melkein kaikki suuret nähtäväyydet, mm. Mona Lisa, Riemukaari, Notre Dame ja Versailles.

Olin siis paikan päällä juuri viikkoa ennen kuin nämä terroristi-iskut tapahtuivat, mutta meillekin tuli kaksi pommivarotuista. Lähinnä siis Versaillesiin ja metroon oli ilmeisesti jätetty tyhjä epäilyttävä matkalaukku. Luojan kiitos me yhdenksänkymmentä vaihtaria ei oltu siellä viikkoa myöhemmin.

Tähän loppuun vielä, että 21.11. täälläkin satoi lunta, muttei sekään pysynyt kuin hetken.
Niin ja ps. alpakat on ihania.
Tschüß und bis bald!
(enemmän kuvia lisään myöhemmin. Nyt on maanantai ja mikään ei toimi)

Kuulumisia Saksasta

Hallo alle!
Hieman aikaa on kulunut viime kirjoittelusta (hupsista keikkaa). Tänään kuitenkin tulee mulla täyteen kolme viikkoa Saksassa. Toinen kouluviikkokin on tällä viikolla lähtenyt käyntiin. Perhe, rotarit, luokkalaiset yms. ovat todella mukavia ja auttavat parhaansa mukaan jos on ongelmia. Saksaa mun täytyy puhua kotona jatkuvasti, koska hosteilta ei englanti suju. Mun saksan kieli vastaa kuitenkin rallienglantia ja joskus sekotan sanoja, jollon keskusteluista tulee lähinnä vaan huvittavia.
Muun muassa tässä viikko takaperin pyysin kahvilatyöntekijältä päätä kupin sijasta.
("Kann ich habe ein Kopf?") Tosiaan kuvittelin että voin muotoilla "cup"-sanasta vain saksalaisen kuuloisen, toisin oli.
Toinen tällainen hassunhauska vahinko tapahtu iltapalapöydässä, kun koitin selittää hosteille, että meillä yleensä edeltää konfirmaatiota leiri. Käytin sanaa "Kampf", koska ajatuksissani kuvittelin sen tulevan suoraa enkun sanasta "camp". Hostitpa siitä hämmästy ja kyseli että "Oikeastiko? Millainen taistelu?" Sain tietää että sana "Kampf" ei tarkoitakaan leiriä, vaan taistelua/kamppailua. Virheiden avulla se sitten lähtee onneksi paranemaan ja huomaan jo itsekin, että joka päivä osaan jotain enemmän.

Tulevana viikonloppuna mulla on ensimmäinen orientaatio. Siellä tapaan muita vaihtareita ja teen Rotary-hommia. Marraskuun alussa olisi luvassa Pariisin reissu ja toivottavasti huhtikuussa vielä 20 päivän Europatour.

Saksa ei maana kauheasti eroa Suomesta, mutta tässä hieman eroja mitä itse oon huomannut:

- koulussa ei ole ilmaista kouluruokaa
- tunnit kestää 45min (joo joissakin suomalaisissa kouluissa on näin myös, muttei itselläni enää lukiossa)
- oppikirjat saa koulusta
- koulussa ei saa käyttää kännykkää, ei edes välitunneilla.
- opettajia täytyy teititellä tai kutsua herr/frau Mikäonkaansukunimi (itse en ole vielä kertaakaan näin tehnyt, koska en koskaan tiedä/muista/osaa lausua opettajien nimiä)
- ruoan jälkeen ei kiitetä, ellei olla vierailla syömässä. (En kyllä tiedä onko tämä vaan mun perheessä)
- missään vessassa ei ole käsisuihkua.
- pankkikorttia ei pysty käyttämään kovin monessa paikassa.
- kaupassa hyvin harva myyjä tervehtii kun astuu sisään. (Tääkin saattaa olla vaan sattumaa, koska en niin paljoa ole kaupoissa käynyt)
- lähes kaikkien talojen katot on oransseja
- talot on myös tooosi tiheesti ja tiet on siten aika ahtaita kulkea.
- kaikki on dubattu saksaks, ihan kaikki.
- lomia on enemmän kuin Suomessa
- pieniä ja isoja markkinoita on tosi usein
- lähes kaikki on halvempaa kuin Suomessa
- täällä etelämmässä on paljon mäkiä, kumpuja yms. mikä miellyttää mun silmää.
- ruoissa on tosi paljon suolaa.
- ja juustoa, juustoa on ihan joka paikassa ihan missä muodossa tahansa.

Mutta tosiaan näin tiivistettynä, mulla on ollut todella mukavaa täällä ja odotan innolla tulevia kommelluksia ja sitä kuinka kieli kehittyy. Kirjoittelen taas tänne kun tapahtuu jotain mullistavaa, Tai muuten vaan on sellainen fiilis, Tsüsch!

(Tässä alapuolella hieman kuvia mun kuluneista viikoista)

Obernburg

Bingen

Currywurst

Obernburg hieman korkeammalta

Kesäkuulumia

Hei taas pitkästä aikaa! Vähän yli kuukausi on kulunut viime tekstistä, mutta ei mulle oo tapahtunutkaan mitään mullistavan uutta vaihtovuoden kannalta. Eilen sain tietää et mulla on kolme host-perhettä, joista tiedän nyt ekan ja kolmannen. Molemmat vaikuttavat ihan äärettömän mukavilta! Ekassa perheessä mulla on äiti, isä, 12-vuotias pikkusisko, 92-vuotias mummo ja pupu. Vikaan perheeseen kuuluu äiti, sen avomies, pikkuveli 13v ja kissa Obelix (rakastuin nyt jo tohon kissaan, ihana nimi ♥)

Kauheesti pitäs tehdä ja valmistella ennen lähtöö Saksaan. 
Tykkään tehdä listoja joten tässä vähän taas listaa:

- tyhjentää huone
Mun pikkuveli muuttaa siihen ja meille tuleva vaihtari menee mun tulevaan huoneeseen, mikä kohta remontoidaan.

- tehdä rotary-pinssejä paaaljon
Rotary-vaihtareiden pitää tehdä itse tai tilata pinssejä, joita sitten vaihdetaan muiden vaihtareiden kanssa. Muilta saadut pinssit kiinnitetään Rotary-bleiseriin. Vuoden jälkeen se on (toivottavasti) täynnä pinssejä ja muistoja.

- pakata ja heittää kamaa pois
Eli siis vaihtoon pakkaaminen ja kaiken turhan kaman ja käyttämättömien vaatteiden pois myynti/anto.
(Tää tulee oleen mulle vaikeeta)

- järjestää läksiäiset

- nähdä kavereita

- kirjottaa vastauksia Saksaan
Oon kauhee laiskamato vastaamaan sähköposteihin. En saa koskaan aikaseks vastattua vaikka mulla oliskin aikaa, koska pitäs kirjottaa kaikki saksaks.

Ei tosta listasta tullukaan niin pitkä kun aattelin, mut silti tää homman määrä stressaa mua. Noh se on sen arvosta.

Vaikkei mulle oo kauheesti tapahtunutkaan vaihtovuoteen liittyviä asioita, mulla on ollut ehkä paras kesä ikinä! Oon tavannut uusia ihania ihmisiä ja nähny vanhoja rakkaita kamuja, olin Ruisrockissa ja samalla ekaa kertaa festareilla mahtavan seuran kera, ja muuten vaan matkustellu ympäri Suomee. On oikeesti tapahtunu niin paljon kivoja asioita et niitä ei voi ees luetella!

Mun lähtö Saksaan on ensimmäinen syyskuuta ja siihen on siis 35 päivää. Saksalla ei oo mitään alotusleiriä, koska eri puolilla maata alkaa eri aikaan koulut, joten kaikki Saksaan lähtevät vaihtarit lentää elo- ja syyskuun aikana uusille kotipaikoilleen.
Mun koulu alkaa 15. syyskuuta, joten mulla on tasan kaks viikkoo "vapaa aikaa" Saksassa. Pakko myöntää, odotan sitä ylimäärästä huomiota, mitä ainakin koulussa saa, heh. Katotaan perunko sanani parin kuukauden jälkeen.

Tässä veikee kuva kun oltiin lähdössä kaverilta kohti Ruisrockia.

   Seuraavaan kertaan ♡

Valma

Aloitus

Moikkelis vaan teille kaikille! Mä oon Valma ja oon 16-vuotias tyttönen, joka lähtee vaihtoon Saksaan tänä syksynä. Tein tän blogin, jotta perhe, sukulaiset, ystävät jne. pääsevät seuraamaan mun menoa  Saksassa. Ja onhan tämä kuin päiväkirja, niin pääsen vaihdon jälkeenkin muistelemaan täältä asioita.

Vaihtoon lähden Rotaryn kautta, joka on mielestäni turvallisin, luotettavin ja myös halvin järjestö, jonka kautta voi lähteä vaihtoon. Kaikissa järjestöissä on tietenkin ruusunsa ja risunsa, mutta jos joku harkitsee vaihtoonlähtöä suosittelen lämpimästi Rotarya. Siitä joskus enemmän.

Paikka jossa seuraavan vuoden ajan asun on Obernburg, joka sijaitsee n. 50 km kaakkoon Frankfurtista. Saksa oli mun ensimmäinen maavaihtoehto neljästä muusta. Muita olivat siis Kanada, Ranska ja Belgia. Mulle olisi hyvin käynyt joku näistä muistakin vaihtoehdoista, mutta mieluiten lähden Saksaan. 
Multa on kysytty lukemattomia kertoja "Miks just Saksa?" ja "Miks lähdet vaihtoon?" Tässä muutamia syitä listattuna:

1. Kielitaito
Oon opiskellut saksaa 7 vuotta ja mun kielitaito on hyvin heikkoa.

2. Saksan kulttuuri
Olin n. kolme vuotta sitten meidän koulun Comenius-hankkeessa, jossa pääsin majottumaan saksalaiseen perheeseen viideksi päiväksi. Mun mielestä saksalainen kulttuuri on mielenkiintosta ja saksalaiset ihmiset älyttömän mukavia.

3. Vuosi ulkomailla vaihto-oppilaana on ainutlaatuinen kokemus ja mä haluan kokea sen.

4. Haluan kasvaa henkisesti ja nähdä maailmaa.

5. Haluan uskaltaa avata suutani vielä enemmän uusissa tilanteissa.

6. Haluan, että mun silmät avautuu ja osaan katsoa asioita uusista näkökulmista.

 Tässä nyt muutamia syitä, miksi mä haluan/halusin lähteä vaihtoon. Varmasti niitä multakin löytyy enemmän, mutta nämä tuli ekana mieleen.

Jännittävää odotusaikaa mulla on jäljellä vielä 72 päivää, eli mulla on hyvin aikaa vielä olla kavereiden kanssa ja hoitaa loputkin vaihtarihommat valmiiksi. Blogiakin ehdin hyvin sinä aikana päivitellä, mutta en sitäkään säännöllisesti tee. Kun vaihtovuoteni alkaa, koetan kirjottaa aina kun tapahtuu jotain kirjoittamisen arvoista.

 

Tässä nopea ja ehkä hieman sekavakin aloitus blogiini, mutta joka tapauksessa

tervetuloa seuraamaan vaihtovuottani!